TCP/IP

Internet-liikenteessä käytetään usean tietoverkkoprotokollan yhdistelmää, johon viitataan lyhenteellä TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol). Nimi juontuu siitä, että kyseiset protokollat olivat ensimmäiset ja tärkeimmät standardia käyttävät protokollat. Arkkitehtuurin kuvaamiseen käytetään viitemalleja, jotka hahmottavat paremmin yhdistelmän kerrosten toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi viitemallit, kuten TCP/IP ja OSI (Open Systems Interconnection Seven-Layer Reference Model). Viitemallit vaihtelevat yleensä kolmen ja seitsemän kerroksen välillä riippuen niiden kuvaajasta. Seuraavassa taulukossa on kuvattu viiden kerroksen TCP/IP-malli.
 


TCP/IP-viitemallin kuvaus ja kerrosten esimerkit.

TCP/IP-mallin sovelluskerros määrittelee sovellusten vuorovaikutuksen niiden kommunikoidessa. Sen piiriin kuuluvat mm. sähköpostin, tiedonsiirron, verkkoselailun, pikaviestinnän ja videopuheluiden protokollat. Kuljetuskerroksen protokollat puolestaan tarjoavat tietokoneen sovellukselle yhteyden toisen tietokoneen sovellukseen. Ne määrittelevät mm. vastaanotetun datan tiedonsiirtonopeuden, verkkoruuhkia estävät mekanismit sekä tekniikoita, jotka tarkistavat, että kaikki data vastaanotetaan oikeassa järjestyksessä. Verkkokerroksen protokollat sen sijaan muodostavat olennaisen perustan Internetille. Siihen kuuluvat protokollat määrittelevät tietokoneiden välisen viestinnän Internetin kautta, Internetin osoiterakenteen sekä Internetissä liikkuvien pakettien muodon. Ne valitsevat myös menetelmän suurien pakettien jakamiseksi pienempiin eriin siirtoa varten sekä virheiden raportointiin kuuluvat mekanismit. Siirtoyhteyskerroksen protokollat määrittelevät yksityiskohdat ylempien kerrosten protokollien viestinnälle. Näitä ovat esimerkiksi tekniset tiedot verkko-osoitteista ja pakettien maksimikoosta, jota verkko voi tukea. Alimmaisena kerroksena fyysinen kerros sisältää taustalla olevat lähetyksen välineet sekä laitteiston. Fyysisen kerroksen protokollat eivät kuitenkaan varsinaisesti kuulu TCP/IP-protokollaperheeseen, mutta ne ovat toisinaan mukana viitemallin kuvauksessa.

Kerrosmallit eivät ole pelkästään abstrakteja käsitteitä, jotka auttavat ymmärtämään protokollia. Sen sijaan protokollatoteutukset jäljittävät kerrosmalleja siirtämällä tiedot eteenpäin seuraavaan kerrokseen. Tämän tekstin tarkoituksena oli hahmottaa hieman verkkoprotokollien yhtenäisyyttä ja antaa selkeämpi kokonaiskuva verkkoprotokollien tilanteesta.