Tietoa hyödyntävät osapuolet

Nykypäivänä annamme informaatiota itsestämme muille enemmän kuin mikään ryhmä aiemmin ihmiskunnan historiassa. Tätä tietoa myös kerätään ja yhdistellään enemmän kuin koskaan ennen. Suurimman osan annamme pois helppokäyttöisyyden ja ilmaisten tai lähes ilmaisten palveluiden käytön takia. Vaihdamme henkilökohtaiset tietomme mukavuuksiin, kuten kanta-asiakkuuksiin, aktiivisuusrannekkeisiin, navigointilaitteisiin, verkkokauppojen käyttöön, pikaviestimiin ja sosiaalisen median sovelluksiin. Nämä tiedot kuitenkin yhdistellään ja luokitellaan monin eri tavoin: sukupuolen, iän, tulotason, asuinpaikan, mielipiteiden, kiinnostusten kohteiden ja sivuhistorian suhteen. Käyttäjät ryhmitellään käyttäytymisen mukaan, ja luokitellut ryhmät vuokrataan tai myydään eteenpäin mainostajille, jotka käyttävät tietoja hyväkseen omissa kampanjoissaan. Kaikki tämä tietoverkoista tallennettu informaatio on arvokas kaupankäynnin kohde, ja tämän vuoksi peliin osallistuvat monet erilaiset organisaatiot. Näitä valtavia tietomääriä käyttävät osapuolet voidaan luokitella neljään laajaan ryhmään: tiedon kerääjät, tiedon louhijat, tiedon käyttäjät ja tiedon seuraajat.

Tiedon kerääjillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka keräävät erillisistä lähteistä tallennetun informaation, kuten esimerkiksi matkapuhelimista, kauppojen kanta-asiakaskorteista, valvontakameroista ja RFID-tunnisteista (Radio Frequency Identification) saadut tiedot. Käyttäjät antavat tietoa edellä mainituille lähteille yleensä vapaaehtoisesti, mutta usein myös tiedostamattaan. Normaalisti tiedot hyödynnetään joko markkinointitarkoituksiin tai myydään kolmansille osapuolille.

Tiedon louhijat koostavat informaatiota henkilötietoja sisältävistä tietopankeista ja myyvät tietoja eteenpäin. Kerätyt lähdetiedot saattavat koostua esimerkiksi julkisista tai kaupallisista tietokannoista sekä rikosrekistereistä. Lopuksi louhittu tieto pakataan ja raportoidaan koostetiedoiksi, minkä jälkeen nämä myydään yrityksille ja organisaatioille sekä tiedustelupalveluille. Tietoja ostetaan varsinkin työntekijöiden taustaselvityksiä varten, mutta saatu tieto on hyödyllistä myös markkinointitarkoituksissa. Tiedon louhintaan erikoistuneita yrityksiä ovat esimerkiksi Acxiom, Bluekai, Epsilon, Datalogix ja ChoicePoint/LexisNexis. Acxiomia on leikkisästi kuvailtu yhdeksi suurimmista yrityksistä, joista kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Yrityksen johtajat ovat kertoneet tietokantojensa sisältävän 500 miljoonan kuluttajan tietoja ympäri maailman. Lisäksi jokaisesta kuluttajasta on tallennettu noin 1500 erillistä informaatiota. On syytä huomioida, että tämä tieto on vuodelta 2012 ja nykyisin määrät ovat huomattavasti suurempia.

Tiedon käyttäjät ostavat tietoa tai pääsevät siihen käsiksi ilmaiseksi. Tiedon käyttäjiksi voidaan luokitella myös henkilöt, jotka hakevat tietoja esimerkiksi Fonectan tarjoamista hakupalveluista. Tiedon seuraajilla tai suojelijoilla puolestaan tarkoitetaan virastoja ja organisaatioita, jotka valvovat yksityisyyden suojan kysymyksiä erilaisista näkökulmista ja ovat mukana säätelemässä menettelytapoja ja ohjeistuksia eri toimialoille ja toiminnoille. Näitä ovat Suomessa esimerkiksi tietosuojavaltuutettu ja Electronic Frontier Finland ry.